Aurinko paistaa, sähköposti hiljenee – ja HR pakkaa lomakassia. Nyt on minun vuoroni jäädä lomalle.
Olen suunnitellut kaiken: ohjeistanut intraan, päivittänyt handbookit, kouluttanut esimiehiä ja jakanut vinkkejä – kaikki sen varalta, että arki sujuisi sujuvasti poissaoloni aikana. Ja silti tiedän jo etukäteen, että todellisuus testaa kaiken.
Kaikilla on omat deadlinet: bonusten kirjaaminen, palkkajärjestelmän täyttäminen, hyväksynnät… Ja vaikka olisin sopinut yhden päivän lomallani näiden tsekkaamiseen, voin arvata jo nyt, että joltain deadline livahtaa ohi. Sitten huutelen Slackissa perään, kaivan intrasta puhelinnumeroita ja lähetän WhatsAppin – ja kas, HR:stä tulee taas joukkueen pelastava maalivahti ja palkat saadaan ajoissa maksuun.
Voit valmistella kaiken kuinka huolellisesti tahansa, mutta joku pieni mutka ilmestyy aina matkaan. Se on HR:n lomarealismia. Joskus se on vain unohtunut hyväksyntä, joskus taas ihan oikea bisneskäänne. Yhdessä firmassa, kun olin lomalla, päätettiin aloittaa työntekijän siirto USA:n listoille. Sitä ei oltu tehty aiemmin, ohjeita ei ollut – ja prosessi pysähtyi siihen ettei kukaan tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä tai mitä lomakkeita täyttää. Kaikkea ei siis voi ennakoida, vaikka kuinka yrittäisi.
Harvoin HR pääsee täysin radiohiljaiselle lomalle – ellei ole rinnalla luotettavaa kakkoshenkilöä, joka hoitaa hommat smoothisti. Myös silloin saattaa soida puhelin, mutta vain äärettömässä hätätilanteessa.
Kun HR palaa, palautetta riittää
Ja kun HR palaa, vastassa ei ole pelkkä kahvinkeitin, lomakokemusten utelu ja syksyn suunnitelmat – vaan palauteryöppy siitä, mikä ei toiminut poissollessa. Ohjeet olivat epäselviä, lomake oli väärässä kansiossa, joku ei tiennyt, että intrassa on hakutoiminto. Ja vaikka kaikki oli kerrottu, intra päivitetty, muistutus lähetetty ja vielä kerran sanottu ääneen – HR saa silti kuulla siitä.
Se on kuin palaisi lomamatkalta ja huomaisi, että vaikka jätti kodin siistiksi, joku on silti onnistunut kaatamaan kahvit matolle, hukkaamaan kaukosäätimen ja unohtamaan, miten vessa vedetään. Ilmassa on omituinen haju.
Mutta sekin kuuluu asiaan. Se kertoo, että HR:llä on merkitystä. Että kun HR on poissa, sen huomaa. Ja että prosessit eivät ole pelkästään dokumentteja – ne ovat elävää arkea, joka toimii parhaiten, kun kaikki tekevät osansa. Ja että firma ei selviä ilman niitä ihmisiä, jotka pureskelevat ongelmat valmiiksi pieniksi paloiksi, jotta ne on helposti selvitettävissä.
Ja kaiken tämän takia – ja siitä huolimatta – on mahtavaa olla tämän alan asiantuntija. Palvella näitä ihmisiä omalla osaamisella, ratkoa solmuja, rakentaa siltoja ja toimivaa arkea ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Koska aidosti ja oikeasti: HR:ssä on aika todella jeppistä. Ja me varmasti nauramme kaikkein makeimmin 😀
HR:n loma on yhtä aikaa pieni kaaos, suuri testi ja ansaittu hengähdystauko. Ja kuten aina: kun HR on poissa, maailma jatkaa pyörimistään – hiukan vinossa, hiukan hitaammin, mutta silti.
Jos haluat, että joku hoitaa hommat, vastaa kysymyksiin ja pitää langat käsissä silloin, kun sinä olet lomalla – jotta voit oikeasti relata – ota yhteyttä. Minä en jää lomalle, vaikka sinä jäisit.